tiistai 24. helmikuuta 2015

Onnea 2-vuotiaalle blogillemme!

Ystävänpäivän seuduilla kaksi vuotta sitten osastomme tiedottaja Heli Nuutinen heitti ilmaan kysymyksen: Kuinka voisimme lisätä näkyvyyttämme? Pohdin ja pyörittelin asiaa mielessäni. Mielestäni olisi hienoa jakaa kokemuksia, kertoa tekemisistämme ja tuoda harrastustamme esille. Kuinka se onnistuisi helpoiten?

Ajatus blogista alkoi herätä. Google oli kovassa käytössä, kun yritin etsiä muiden SPR osastojen blogeja, mutta sellaisia ei osunut hakutuloksiin. Olisimmeko siis edelläkävijöitä tämän suhteen? Viimeisen silauksen antoi Sydäntalvi-harjoitus, jonka jälkeen pohdin, kuinka hienoa olisi jakaa tuntemuksia toistenkin kanssa. Niinpä ehdotin blogin perustamista Helille lupautuen ylläpitämään sitä. Vaikka Heli näytti asialle vihreää valoa, en kuitenkaan koskaan tullut kirjoittaneeksi loppuinnostuksen antaneesta tapahtumasta. Ehkäpä nyt olisi aika kertoa, mistä kaikki sai alkunsa.. vai sanoisinko loppusilauksen.

Sydäntalvi-valmiusharjoitus järjestettiin ympäri Suomea 16.2.2013. Tehtävänämme oli ennalta suunnitellusti evakuoida Savon Vammaisasuntosäätiön (SAVAS) Kuopion Särkiniemen palvelukodin asukkaat. Olimme varanneet evakuoimispaikaksi Alavan seurakuntakodin, jonne inva-taksilla evakuoidut siirsimme. Mukana evakuoinnissa meillä oli Vapepan eri järjestöjä. 
Homma sujui kaikin puolin mainiosti. Alavassa meillä oli tarjolla pienimuotoista ohjelmaa sekä kahvitus. Päivän kohokohtiin kuului kuitenkin aivan suunnittelematon osuus, jonka muistan vieläkin ja jonka muistelu nostaa hymyn huulilleni. 
Eräs palvelukodin asukkaista pelkäsi poliisia. Kun hän näkin valmiusharjoitukseemme osallistuneen Vapepa-yhteyspoliisimme, hän meni täysin paniikkiin. "Ei, en halua poliisin mukaan. En ole tehnyt pahaa. En ole tehnyt pahaa. En tahdo putkaan!" asukas sopersi koko kahvituksen ajan. Ohjaajat yrittivät rauhoitella asukasta. Eihän poliisi suinkaan putkaan veisi. Onneksi poliisillamme oli pelisilmää ja taito puhua. Hän istahti kahvittelemaan samaan pöytään pyynnöstämme. Jututettuaan muita pöydässä olijoita hän alkoi jututtaa myös pelokasta asukasta muina miehinä puuttumatta pelkoon. Kun tilanne vähitellen alkoi "sulaa", pääsi hän kysymään, miksi asukas pelkää poliisia. Poliisihan on ystävä. Pitkän tovin rupateltuaan he pääsivät yhteisymmärrykseen asiasta. Ei poliisi suinkaan pahaa tahdo eikä asukas ole tehnyt pahaa. Väärinymmärrystä kaikki. Päivä päättyi asukkaan osalta poliisiauton kyytiin, mutta tällä kertaa vain kotiin, eikä putkaan, kuten asukas oli aikaisemmin pelännyt. 
Pohdimme tilannetta jälkikäteen. Olisiko tätäkään pelkoa paljastunut ja vääriä käsityksiä kyetty korjaamaan, mikäli harjoitusta ei olisi järjestetty? Toivottavasti vielä tänäkin päivänä asukas uskaltaa poliisiauton nähdessään vilkuttaa poliisille, kuten mukana ollut poliisimme oli neuvonut ystävän eleenä tekemään. 

Vai etkö snäkin haluaisi lukea ja jakaa tällaisia kokemuksia?

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Hyvää 112-päivää!

Tänään 11.2 vietämme 112-päivää. On hyvä aika muistutella mieleen hätätilanteessa toimimiseen liittyviä asioita.

Onhan sinulla jo Punaisen Ristin mobiilisovellus puhelimessasi? Voit hankkia sen ilmaiseksi sovelluskaupasta. Löydät sieltä paljon hyvää tietoa ensiavun antamisesta, toiminnasta tapahtumapaikalla ja jopa Veripalvelun veritilanteesta. Mobiilisovelluksen avulla ajankohtaiset asiat, kuten tämä 112-päivä, muistuvat mieleesi.

Itse sain aamulla viestin sovelluksen kautta. Ohjelma kertasi hätäilmoituksen tekemisen ja toiminnan onnettomuuspaikalla. Sain myös ladattua puhelimeni aloitusnäyttöön punaisen 112-kuvakkeen, jota painamalla puhelin soittaa hätänumeroon. Enää ei siis tarvitse etsiä "näppäimistöä" ja sitä kautta yrittää soittaa. Puhelimeni on turvallinen muidenkin käytössä. (Huomaathan, että jos sinulla on jokin suojaus puhelimeesi pääsyn suhteen, hätäpuhelupainike on suojausnäytöllä yleensä automaattisesti.)

On myös hyvä puhua ICE-koodista. ICE tulee sanoista In Case of Emergency (= "hädän hetkellä") ja sen avulla auttajat saavat yhteyden sinun läheisiisi. Tämä vaatii tietysti sen, että olet nimennyt puhelimeesi ICE-henkilöt. Itseltäni nämä ICE1-, ICE2- ja ICE3-henkilöt ovat puolisoni ja vanhempani. ICE-koodi tulee laittaa puhelinmuistioon nimen eteen, jotta sen löytää helposti. Lisää vinkkiä asiaan saat täältä.

Ennen, "suojauksettomalla aikakaudella", ICE-koodi toimi hyvin. Kuka tahansa pääsi puhelimesi puhelinmuistioon käsiksi ja pystyi löytämään koodit. Nykypäivänä puhelimet ovat paljon muutakin kuin puhelimia ja tästä syystä ne usein suojataan erilaisin lukituksin. ICE-henkilöiden löytäminen on tehty hankalaksi. Onneksi pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Voit hankkia kukkaroosi ICE-kortin, josta löytyvät samat tiedot. 

Punainen Risti jakaa ICE-kortteja jäsenhankintansa yhteydessä. Mikäli et satu löytämään Punaisen Ristin korttia, voin suositella sivustoa http://icekortti.fi/ . Voit täyttää ja tulostaa sen kautta omaan ICE-korttisi, joka automaattisesti tulee sekä suomeksi että englanniksi. 

Kuva: http://icekortti.fi


Turvallisia päiviä sinulle!

Laura T.
-ensiapuryhmäläinen-