Vierailu Harjamäen mielisairaalamuseoon

Ensiapuryhmä vietti jälleen (syksy onkin kiitettävästi "raadettu" sekä teorian että harjoittelun parissa) hieman erilaisen ryhmäillan käyden tutustumassa Siilinjärvellä sijaitsevaan Harjamäen mielisairaalamuseoon. Vuonna 1926 toimintansa aloittanut Harjamäen sairaala oli toimiessaan yksi Suomen suurimmista psykiatrisista sairaaloista yli 900 potilaallaan ja 600 työntekijällään. Toiminta Harjamäessä loppui vuonna 1997. Museo vie mukanaan Harjamäen ja psykiatrisen hoidon historiaan. 

Ensiapuryhmäläiset ovat koonneet valokuvia ja ajatuksia käynnistään museossa.

Ryhmäläiset kuuntelemassa museoamanuenssin kertomuksia sairaalasta. Kuva: Heli Nuutinen

Helin ajatuksia:

"En ollut aiemmin käynyt tuolla, vaikka Siilinjärvi on synnyinkuntani. Museotyöntekijä osasi kertoa todella mielenkiintoisesti ja monipuolisesti sairaalan historiasta ja vaiheista. Erityisesti jäi mieleen, kuinka kädentaitojen / askartelun ohjaus tuli vasta 50-l (? muistinko oikein). Monet nykypäivänäkin käytössä olevat sanonnat ovat alkaneet hyvinkin konkreettisista ja oikeista tilanteista: Tekee töitä kuin hullu, lyödä päätänsä seinään,..." 

 Laura T.:n ajatuksia:

"On hienoa, että psykiatrista hoitoa on ajan saatossa kehitetty eteenpäin. Vaikka Harjamäen alkuaikoinakin hoitajat ja lääkärit ovat tehneet parhaansa, ovat hoitomuodot olleet kaikinpuolin raakoja ja rankkoja. Eniten kuitenkin mieltäni lämmitti ajatus siitä, että inhimillisyyttä on ollut ilmassa. Potilaat ovat muun muassa päässeet mukaan pelto-, metsä- ja puutarhanhoitotöihin, työterapia oli siis ollut yksi suurimmista hoitomuodoista. Toki terapiasta saatu hyötykin (potilaat nukkuivat paremmin yöt tehtyään töitä) oli ilmeinen."

Laura K.:n ajatuksia

Oli kyllä ajatuksia herättävä vierailu. Juuri kuten kaimakin kirjoitti: hoitomuotojen raakuus "nykykansalaisen" silmin oli melko shokeeraavaa, mutta toisaalta tämä pisti pohtimaan, mikä on esim. hoitomuotojen kehityssuunta tulevaisuutta ajatellen. Onko kymmenien eri pillerien syöttäminen ja potilaan lääkitseminen hiljaiseksi se "oikea" tapa hoitaa mielen sairauksia vai voitaisiinko sairaanhoidossa nykyäänkin hyödyntää enemmän terapiaa, jossa ollaan läsnä ihminen ihmiselle. Jossa keskitytään hyvinvoinnin kulmakiviin: läsnäoloon ja kuunteluun, ihmisen fyysiseen ja henkiseen aktivointiin sekä hyväksyviin asenteisiin. Nämä onneksi ovat jo peruspilareita SPR:n toiminnassa :) 

Kuva: Heli Nuutinen