Keitän kupillisen kahvia, viimeistelen voileivän ja availen tietokoneeni valmiiksi. Kello lähentelee kuutta marraskuisena iltana ja piirihallituksen kokous on alkamassa. Klikkaan sähköpostiini tullutta linkkiä ja edessäni avautuu uusi ikkuna. Keskusteluyhteys on omalta puoleltani avattu. Tietokoneen kuvaruudusta näen jo iloisen joukon: Osa hallituslaisista on kokoontunut Tuusniemelle saman pöydän ääreen, minä osallistun kokoukseen virtuaalisesti omasta olohuoneestani.
Ensimmäinen kaksivuotiskauteni SPR Savo-Karjalan piirihallituksessa alkaa vähitellen olla lopuillaan. Vuodet ovat olleet haastavia, mutta antoisia. Olen saanut tutustua hienoihin ihmisiin vaikeiden asioiden äärellä. Ei ole helppoa tehdä päätöksiä, jotka vaikuttavat toisten ihmisten elämiin. Toisaalta olen päässyt osallistumaan avun ketjuun aivan uudelta paikalta.
Hallitustyöskentelyssä olen vielä noviisi, seuranani kokouksissa istuu "vanhoja konkareita", jotka pystyvät pohtimaan perusteluita päätöksiinsä pidemmältä aikaväliltä. Itse kuitenkin yhtyisin nuoren hallituskollegani toteamukseen "meidän nuorten (ehkä hän tarkoitti myös muutoin uusia hallituslaisia) tuovan hallitukseen vain uusia näkökantoja". Me emme voi katsoa kuin eteenpäin. Aikani hallituksessa on opettanut minulle paljon Punaisesta Rististä, mutta myös yleissivistänyt. Olen esimerkiksi oppinut ymmärtämään, miksi kokousten kaava on tietynlainen.
Voisi kuvitella, että piirihallitustyö on vain kokoontumista ja päätöksentekoa. Toki se on myös sitä, mutta se on myös ajatusten jakamista, toiminnan kehittämistä, tukea ja vastuunkantoa. Päätöksemme kantavat vuosia eteenpäin teimmepä ne sitten itse tai valtuutimme toiminnanjohtajan tekemään niitä.
Toiminnan kehittämisessä olen päässyt aitiopaikalle. Aloitin alkuvuodesta piirin terveyspalveluiden kehittämistyöryhmän puheenjohtajana Heikki Sederholmin siirtyessä piirin puheenjohtajaksi. Jos voisin sanoa olevani hallitustyössä noviisi, työryhmän puheenjohtajuus vasta eteeni toikin uusia asioita. Silti en ole katunut hetkeäkään, kun asiaa pohdittuani lupasin Heikille olla käytettävissä tehtävään. Työryhmässä on lisäkseni muita piirin alueen aktiivisia vapaaehtoisia, joita aikaisemmalla yleiskokouskaudella toiminut työryhmä on esittänyt piirihallitukselle seuraavalle kaudelle.
Piirihallituksen alaisena toimii erilaisia työryhmiä. Terveyspalveluiden lisäksi piirimme alueella toimii muun muassa sosiaalipalveluiden ja nuorisoasioiden kehitystyöryhmät. Jokainen työryhmä toimii itsenäisesti asettaen toiminnalleen täsmälliset tavoitteet piirihallituksen asettamien yleisten tavoitteiden lisäksi ja tarkennukseksi. On sanomattakin selvää, että kehittämistyöryhmien päällimmäinen tehtävä on edistää piirin alueella, osastoissa, "oman alansa" toimintaa. Otamme kantaa ajankohtaisiin valtakunnallisiin kysymyksiin (omassa kehittämistyöryhmässäni esimerkiksi ensiapupäivystäjien lääkekoulutus), osallistumme piirin toimintasuunnitelman tekoon, jaamme kokemuksia ja näkemyksiä (esimerkiksi jäsenemme kertoi meille terveisiä valtakunnalliselta terveyspistetoiminnan ohjausryhmältä), luomme ohjeita (esimerkiksi Ohje päivystysoikeuden peruuttamiseksi) ja, niin, todellakin kehitämme toimintaamme (esimerkiksi suurten festareiden päivystyspalvelun kehittäminen).
Olen aikaisemmin toiminut aktiivisesti vain ensiapuryhmässämme. Nyt tieto-taitoani on aika hyödyntää myös muualla. Jotta selviytyisin, asioita täytyy priorisoida. Perheeni ja luottamustoimeni vievät aikaa. Jostain on vähennettävä ja se on ensiapuryhmän vararyhmänjohtajuus. Siirryn vähitellen ensiapuryhmään rivijäseneksi. Aika aikaansa kutakin.
Mutta ennen sitä, otan vastaan uuden haasteen. Ystäväni lähetti minulle joululahjaksi ruotsinkielisen kirjan Henry Dunantista. Sivu sivulta tavaan kirjaa eteenpäin selaten samaan aikaan ruotsi-suomi -sanakirjaa. Hitaasti hyvää tulee, aihe on ainakin mielenkiintoinen!
Laura
Ps. Saman jutun voit lukea osaston uunituoreesta jäsenlehdestä, jonka löydät osoitteesta https://rednet.punainenristi.fi/node/18501
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti