torstai 12. syyskuuta 2013

Apua sinun avullasi

Bonus ja "mamma"
Bonus "isin" kanssa





















Olen ensikertalainen Nälkäpäivä-kerääjänä tai muutoinkin Punaisen Ristin riveissä. Mukaan minut houkutteli ”mammani”, joka toimii aktiivina ensiapuryhmässä. Myös ”isi” oli lähdössä mukaamme.

Nukuin edeltävänä yönä pitkät yöunet tarkoituksella. Mielestäni väsynyt ja haukoitteleva kerääjä ei anna itsestään kaikkea. Pakkauduimme autoon ja aikuiset hakivat Sektorin alakerrasta keräyslippaan sekä liivit itselleen. Minähän testailin omaa, vanhasta keräysliivistä pienennettyä ja muokattua, liiviäni jo eilen illasta kotona.

Bonuksen spanielikaverit
Valitsimme yhdessä keräyspaikaksemme Valkeisenlammen ympäristöineen. Ajattelimme, että kaunis aurinkoinen sää houkuttelisi ulos paljon ihmisiä. Ajatuksissamme oli myös, että seutu on perheystävällinen paikka kerätä. Olipa lammella katseltavaa ja koettavaa minullekin. Sain ainakin paljon kavereita...

Metsästyskoiran mielenkiinto karkasi
välillä muuhunkin


Olen toki käynyt lammella ennenkin, mutta joka kerta uudet tuoksut vievät minua mukanaan. Touhotin mennä eteenpäin ja minulle piti myös hieman huomautella ”arvokkuudesta” jota Punaisen Ristin kantaminen hieman enemmän vaatisi. Siispä löysäsin tahtia, suoristin ryhtiä ja vaihdoin olemukseni astetta aatelisempaan suuntaan.

Ilmeisesti ihmiset pitivät siitä, että olimme porukalla keräämässä. Pääsääntöisesti ihmiset kulkivat hymyillen ohitsemme, mutta osa pysähtyi jututtamaan ja osallistui keräykseen. Osa totesi meidät nähdessämme, että ”täytyykin muistaa kauppareissulla antaa rahaa keräykseen”. Tunsimme olomme tärkeiksi. Vaikka emme ajallisesti keränneetkään kauaa tai saaneet suurta määrää lahjoituksia, olimme kuitenkin osallistuneet ja kantaneet kortemme kekoon. Ilman meidänlaisiamme vapaaehtoisia, niin kerääjiä kuin lahjoittajiakin, ei Nälkäpäivä tuottaisi tulosta. Apua saa vain meidän avullamme.

Siispä haastan kaikki keräämään!

Hae oma lippaasi kauppakeskus Sektorista (Puijonkatu 23, torin kulmalla)
perjantaina 13.9 klo 10-18 tai lauantaina 14.9 klo 9-15
ja osallistu vaikkapa vartti hyvän asian puolesta!






Sir Bonus
-Nälkäpäivä-kerääjä-


ps. Saanko mä nyt niitä possukorvia?

maanantai 9. syyskuuta 2013

London Calling!

Olimme puolisoni kanssa 5 päivän lomareissulla Englannissa, tarkemmin ottaen Lontoossa. Voin suositella kaupunkia kaikille, joita pitkät päivät ja kävelymatkat eivät haittaa. Jo muutamassa päivässä ennätät nähdä todella paljon. 


Kierroksellamme törmäsimme myös British Red Crossin myymälään.. tai oikeastaan kahteen. Vain toisessa kävimme sisällä. Myymälät toimivat (ymmärryksemme mukaan) hyväntekeväisyysmyynti -periaatteella, kuten oma Konttimme. Eroa Konttiin ja brittimyymälään oli vain tuotteiden hinta ja alkuperä. Siinä missä Kontti on jokaisen ostospaikka, oli brittiversio tarkoitettu hieman varakkaammille henkilöille. Halvin hinta, jota onnistuin kierroksellani näkemään, oli £30 (reilusti yli 30 euroa). Tuotteetkin olivat hieman erilaisia.. vintagea ja merkkivaatteita. Lahjoittajat ovat olleet oikeasti rikkaita, ostajat joutunevat olemaan myös keskitasoa varakkaampia. 

Westminsterin myymälä (Aivan Buckinhamin palatsin takana)
Chelsea/Kensingtonin myymälä
Mihinpä muuhun kiinnitin huomiota. No terveydenhuoltoon tietenkin. Ensihoitoon on iso kaupunki kehittänyt hienoja apuvälineitä, jotta vasteajat pysyisivät pieninä. Ensimmäisenä päivänä törmäsimme kahteen parkissa olevaan Volvo-farmariautoon, jotka olivat varustettu takapenkkiä myöten kaikella mahdollisella. Autoissa ei ollut potilaankuljetusmahdollisuutta, mutta hoitotavarat siirtyivät hyvin paikasta toiseen. Toisena päivänä puolestaan näimme polkupyöräambulanssin tositoimissa. Pyörän selässä kulkenut ensihoitaja/lääkäri oli saavuttanut potilaan nopeasti ja potilas siirrettiin ambulanssin sisälle sen saapuessa paikalle vasta myöhemmin. Lontoossahan on hieman eri määrä autoja, kuin meillä pääkaupunkiseudullakaan. Muutenkin liikenne on eritempoista. Jopa poliiseille soitetaan torvea, jos he sattuvat hidastelemaan.

Ambulanssi-Volvot

Polkupyörä-ambulanssi

Ulkomaanterkuin 
Laura
-ensiapuryhmäläinen-

ps. Paikallisessa Guinness-ravintolassa isäntä ilmoitti tyytyväisenä "harrastusten kohtaavan".. ja niinhän siinä oli ehkä käynytkin. Seinällä olleessa Guinness-etikettejä esittelevässä julisteessa komeili, mikäs muukaan, kuin Punainen Risti!


maanantai 2. syyskuuta 2013

Samaisessa keräyksessä 15.9.2012

Sain siistin sisätyön Sokoksen alakerrasta. Ihmisiä kulki ohi kaiken aikaa ja lahjoituksia tuli tasaiseen tahtiin. Kommentit vain positiivisia!

Iltapäivällä istuimme Veripalvelun tiloissa aitiopaikalla toisen kerääjän, Marttilan Sinikan ja Nuutisen Jounin kanssa kuulemassa ja katsomassa, kun kirurgi Jorma Salmela esitelmöi, mihin Punaista Ristiä tarvitaan tänä päivänä maailmalla. Saimme tietoa Haitin maanjäristyksen avustustoiminnasta, Lähi-Idän konfliktialueilta, Pakistanista ja monista muista kriisikohteista. Jorma selvitti, miten apua viedään maanjäristyksen uhreille vaikeakulkuisten vuorten kautta. Miten kenttäsairaala toimii paahtavassa helteessä lähes ilman sähköä ja vettä, kun murtuneiden ja katkenneiden raajojen vetolaitteina on käytössä teknisinä apuvälineinä vain hiekkasäkkejä! Miten vähäinen henkilökunta saa pelastettua sadoista uhreista vastasyntyneitä, äitejä, lapsia, pahoin palaneita, jalkansa ja kätensä menettäneitä... Harmi heidän puolestaan, jotka jäivät pois esityksestä!

Kaikilla ei ole mahdollisuutta toimia pelastajina kriisialueilla. Siksipä tehtävänämme on antaa apua siellä, missä pystymme. Nälkäpäiväkeräyksen kautta se on helppoa. Muutaman tunnin lipaskeräyksellä on kenellä tahansa mahdollisuus auttaa kotinsa tai perheensä menettänyttä, maanjäristyksen uhria, vaikeasti sairasta tai muuten syrjäytynyttä. Takuuvarmasti tulet saamaan noista tunneista itsellesi pitkäksi aikaa hyvän mielen. Sen takaan noin 25 kertaa keräyksessä mukana olleena.

Riitta
-Nälkäpäiväkerääjä-