Lähteäkö SPR:n ea-ryhmään vai eikö - siinä joka torstainen kysymys. Jos lähden, niin "altistan" itseni muille. Entä jos "mokaan" ja menetän kasvoni, nöyryytän itseni muiden edessä? Se riski on aina olemassa.
Mutta toisaalta haluan oppia ensiapuryhmän toimintaa. Ja oppiakseni minun on uskallettava lähteä "ihmisten ilmoille" SPR:n kokoontumisiin.
Antakaa anteeksi, jos en aina jaksa tulla tai olen poissaoleva - se on "vain" sairauttani. Sairautta, joka ei aina näy päällepäin, mutta joka on olemassa minussa, syvällä sisimmässäni.
SPR:n toiminnan kautta olen saanut kuitenkin uusia tuttavia ja olen myös, toivon mukaan, oppinut hyödyllisiä ensiaputaitoja.
Kaiken kaikkiaan SPR:n toimintaan mukaan lähteminen on ollut myönteinen kokemus.
Mikko
-ensiapuryhmäläinen-
Kiitos Mikko kirjoituksestasi! Hienoa, että rohkenet kuitenkin tulla ensiapuryhmään mukaan. Yhdessä saamme oppia erilaisia asioita, niin ensiaputaitoja kuin toistemme tuntemista. Iloista ja reipasta talven jatkoa sinulle ja koko ea-ryhmälle! t. Heli
VastaaPoistaHyvä Mikko! Kaikki meistä joskus mokaa eikä siinä ole mitään pelättävää: se on vain tapa oppia. Hyvä kun olet jaksanut pysyä mukana!
VastaaPoistaKiitos Mikko, että olet mukana.. niin blogissa kuin ryhmässäkin!
VastaaPoista-Laura-
Kiitos Mikko kommentistasi. Rohkenit kertoa tunnoistasi, joka ei varmasti ollut helppoa. Voisin sanoa, että olet onnellinen koska olet tiedostanut itsessäsi asioita, joita ei ole helppo tuoda esiin. Jokainen meistä pelkää mokaamista, mutta itsensä "likoon" laittaminen tuo ainakin minulle hyvää oloa. Samaa toivonkin sinulle!
VastaaPoistat. Marja