Opiskelen Kuopiossa kolmatta vuotta sairaanhoitajaksi. Viime syksynä olin 3 kuukautta Tansaniassa vaihdossa. Kävimme Tansaniassa eräillä messuilla joissa näin paikallisen Punaisen Ristin mainoksen.
Tuosta mainoksesta tulikin mieleeni eräs tilanne, itse en ollut siinä tilanteessa mukana, mutta siinä oli pari muuta opiskelijaa, jotka majoittuivat meidän kanssa samassa talossa vaihdon ajan.
Pari meidän talolla olevaa opiskelijaa olivat nähneet keskustassa tajuttoman miehen. Paikallisia oli ollut miehen ympärillä, mutta kukaan ei tehnyt mitään. Nämä pari länsimaalaista opiskelijatyttöä olivat menneet auttamaan miestä, he olivat kääntäneet miehen kylkiasentoon sekä yrittäneet tyrehdyttää miehen päästä tulevaa verenvuotoa. Tytöt olivat ehdottaneet paikallisille, että joku soittaisi ambulanssin paikalle. Kukaan ei ollut tiennyt ambulanssin numeroa. Tytöt ehdottivat, että soittakaa sitten poliisille, kukaan ei tiennyt myöskään poliisin numeroa.
Taksi oli ajanut potilaan ohi ja tytöt olivat kysyneet, voisiko taksi heittää tajuttoman miehen lääkäriin. Luvan saatuaan paikalliset auttoivat miehen autokyytiin niin, että toinen oli ottanut miestä jaloista kiinni ja toinen kainaloista. Tytöt olivat yrittäneet sanoa, että potilaan pitäisi olla kylkiasennossa, koska tajuttomuuden syytä ei tiedetä, mutta paikalliset olivat laittaneet potilaan istuma-asentoon takapenkille henkilöautoon. Tytöt menivät takapenkillä tajuttoman miehen kanssa, koska kuskilla oli hänen kaverinsa etupenkillä mukana.
Hoitoon menokaan ei ollut kovin yksinkertaista. Ensin taksi oli ajanut poliisiasemalle, josta heidän oli pitänyt hakea joku lomake, että voivat viedä tajuttoman potilaan sairaalaan. Poliisiasemalla oli tovi mennyt, ennen kuin he saivat oikean lomakkeen. Poliisiaseman jälkeen taksikuski oli ehdottanut että ajaisi lähimpänä olevaan sairaalaan, mikä on myös halvempi. Sairaala oli ollutkin kiinni joten heidän piti lähteä ajamaan kauempana olevaan sairaalaan. Koko matkan ajan potilas oli ollut tajuton, takapenkillä istuma-asennossa ja päässä vuotava haava. Toisessa sairaalassa potilas otettiin sisälle ja jonkun tovin odottelun jälkeen siihen tulikin hoitaja.
Kauan meni aikaa, ennen kuin potilas pääsi kadulta sairaalaan ja ennen kuin sai apua. Näin siis tajuttoman ”hoito polku” Tansaniassa, jokainen voikin miettiä miten se Suomessa menee. Ja miten tärkeää on ensiavun antaminen ja avun saaminen kun jotain sattuu. Ikinä ei tiedä kuka apua tarvitsee ja missä.
Hennariikka
-Ensiapuryhmäläinen-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti