Matkaohjelmassa oli vapaata seurustelua sekä opastettu kierros Valamossa. Sää suosi meitä ja Valamo ihastutti kauneudellaan. Svetlana, oppaamme, osasi kertoa hyvin monipuolisesti luostarin historiasta ja nykytilanteesta. Aiemmin Valamossa käyneet osasivat kertoa miten suuren muutoksen paikka on kokenut parempaan päin kuluneen viiden vuoden aikana.
Olen työssä kokenut, että vapaamuotoinen yhdessäolo on mainio keino löytää ratkaisuja arjen haasteisiin ja saada uusia näkökulmia yhteiseen tekemiseen. Uskon että moni idea on jo hautumassa meidän matkalaisten mielissä, niin paljon ja erilaisista asioista ehdimme keskustella.
Sortavalan kaupunki oli mielenkiintoinen kokemus. Hienoja patsaita ja muistomerkkejä, komeita taloja, ränsistyneitä röttelöitä… Oikea vastakohtien viidakko! Tunnustan, että syyllistyn rasistiseen ajatteluun, kun totesin että ei ne kaikki venäläisnaiset nyt olekaan niin viimeisen päälle laitettuja (tämähän on meillä suomalaisilla elävä stereotypia, ajattele vaikka sitä uutta sarjaa, Suomen venäläisnaisista). Olen nyt kokemusta viisaampi ja voin korjata virheellisen ajattelutapani ja ennen kaikkea, olla levittämättä sitä eteenpäin.
Jotkut meistä ovat syntyneet auttajiksi. Kuulin kertomuksia siitä, miten mukana olleet ihmiset ovat tehneet erilaista avustustyötä työuransa aikana, työssään tai työyhteisönsä kanssa, että näilläkin nurkilla on pyöritty kauan. Kunnioitus näitä ihmisiä kohtaan kohosi entisestään. Vielä ne vaan porskuttaa! Avustustyö on toki muuttanut muotoaan ajan kanssa.
Kiitos matkalaisille mieleenpainuvasta kokemuksesta. Toivotan lämpimästi muitakin, auttajaksi syntyneitä, tervetulleeksi mukaan porukkaan.
Riina Myyryläinen
- hallituksen jäsen ja monikulttuurisuuspromo -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti