"Poikani" kuten kutsun heitä ovat ihania, lämpimiä nuoria kaikesta huolimatta, vaikka elämä ei ole kohdellut heitä silkkihansikkain.
Paikassa, mistä sain heidät ystävikseni, on vielä monta nuorta, jotka kaipaisivat "äidin tai mummon" korviketta, joten ottakaa ihmeessä yhteyttä heihin.
Välilemme on syntynyt erittäin lämmin suhde, "Pojat" käy luonani useamman kerran viikossa, koska minulla on heille antaa aikaa. Olen "mummo" ja "äiti" ajatelkaa, mikä luottamustehtävä minulle on suotu.
Monet pelkää kieliongelmia, se on ihan turhaa, aina voi kommunikoida: kuvin, elein, kielenkääntäjää käyttäen ja mikä parasta suomeksi. Sillä pojat on oppineet vajaassa kolmessa kuukaudessa uskomattoman paljon suomea.
Nyt vetoankin äidillisiin, ja isällisiin tunteisiinne, miettikää hetki jos oma nuorenne olisi mailmalla täysin vieraassa kulttuurissa ilman yhtään ystävää....ja miten olisitte onnellisia jos yksikään ihminen antaisi aikaansa lapsellenne, sillä nämä nuoret tarvitsee vain läsnäolevaa lämmintä ihmistä, ei rahaa, vaan rakkautta yli rajojen.
Ystävänä pakolaiselle
Paikassa, mistä sain heidät ystävikseni, on vielä monta nuorta, jotka kaipaisivat "äidin tai mummon" korviketta, joten ottakaa ihmeessä yhteyttä heihin.
Välilemme on syntynyt erittäin lämmin suhde, "Pojat" käy luonani useamman kerran viikossa, koska minulla on heille antaa aikaa. Olen "mummo" ja "äiti" ajatelkaa, mikä luottamustehtävä minulle on suotu.
Monet pelkää kieliongelmia, se on ihan turhaa, aina voi kommunikoida: kuvin, elein, kielenkääntäjää käyttäen ja mikä parasta suomeksi. Sillä pojat on oppineet vajaassa kolmessa kuukaudessa uskomattoman paljon suomea.
Nyt vetoankin äidillisiin, ja isällisiin tunteisiinne, miettikää hetki jos oma nuorenne olisi mailmalla täysin vieraassa kulttuurissa ilman yhtään ystävää....ja miten olisitte onnellisia jos yksikään ihminen antaisi aikaansa lapsellenne, sillä nämä nuoret tarvitsee vain läsnäolevaa lämmintä ihmistä, ei rahaa, vaan rakkautta yli rajojen.
Ystävänä pakolaiselle
Anja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti